Jenni Kuosa
Olen yksi Suomen kokeneimpia golfvalmentajia, sillä valmentamisen lisäksi olen pelannut ammattilaisena naisten Euroopan kiertueella. Aloitin golfin 90-luvun alussa, ja jo muutaman vuoden päästä aloittamisesta pelasin nuorten, ja myöhemmin myös naisten, maajoukkueessa. Parhaimpia amatöörisaavutuksiani ovat alle 21-vuotiaiden Suomen mestaruus sekä Espoon Golfseuran joukkue Suomen mestaruus. Minulla on myös useita muita SM-mitaleja. Maajoukkueessa parhaimpiin saavutuksiini kuuluu ehdottomasti vuoden 2002 MM-kilpailujen 11. sija, joka on edelleen yksi Suomen parhaita sijoituksia kyseisessä kilpailussa. Ammattilaiseksi siirryin vuoden 2003 alussa ja ensimmäisen vuoden pelasin Ruotsissa. Pelioikeuden Ladies European Tourille sain heti ensimmäisellä yrittämällä syksyllä 2003 ja pelasin kiertueella aina vuoteen 2012 asti.
2013 oli aika ottaa seuraava askel uralla ja siirtyä valmentajaksi. Viiden vuoden opiskelujen päätteeksi valmistuin golfin ammattivalmentajaksi 2018. Olen Suomen PGAn jäsen sekä TPI ( Titleist Performance Institute ) sertifioitu valmentaja.
Intohimonani on pelaajan kehittäminen kokonaisvaltaisesti sekä juniorivalmennus.
Opetusfilosofiani
Opetusfilosofiassani perusasiat ja golfin kokonaisvaltaisuus ovat pääosissa. Pelkän lyöntisuorituksen lisäksi peliin kuuluvat olennaisesti lyöntirutiinit, pelaaminen kentällä sekä pelin mentaalipuoli. Opetuksessani otan aina huomioon pelaajan yksilöllisyyden ja pyrin löytämään hänelle helpoimman tavan lyödä, sillä jokaisen keho ja fysiikka on yksilöllinen. Tarvittaessa teen pelaajille liikkuvuus- ja voimatestit. Swingianalyysissä käytän apuna swingin videointia sekä tarvittaessa Foresight GCQuad lyöntianalysaattoria.
Laastaria vai oppimista?
Moni pelkää tunnille tullessaan, että lyönti menee sekaisin mutta otan aina huomioon, kuinka paljon pelaaja on valmis panostamaan harjoitteluun, ja teen suunnitelman sen mukaan. Tutkimusten mukaan oppiminen tapahtuu parhaiten positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä mutta on hyvä muistaa, että muutokset eivät tapahdu hetkessä. Oppiminen vaatii aina toteutuakseen harjoittelua, joten on kannattavampaa ottaa useampi tunti, joiden välillä ehtii käydä harjoittelemassa, kuin yksi tunti silloin tällöin. Oppimisessa pelaajalla itsellään on aktiivinen rooli ja hyvä motivaatio tehostaa oppimista entisestään. Välillä saattaa myös joutua käymään oman mukavuusalueen ulkopuolella ja välillä pitää uskaltaa ottaa yksi askel taaksepäin päästäkseen kaksi eteenpäin.
Toiveeni on, että oppilaat sitoutuisivat kanssani pidempään harjoitteluun, jotta he saavat eniten
hyötyä pitkällä tähtäimellä.